Urheilun radikaalit opetukset
Todistamme parhaillaan maailman parhaimpien huippu-urheilijoiden kilpailua yleisurheilun maailmanmestaruuksista. Olemme nähneet miten suomalainen voi taistella kärkisijoista MM-tasolla maratonilla vuonna 2025. Näemme myös Suomen maajoukkueen pelaavan EM-mitalista koripallossa. Urheilumaailma näyttää meille tietä.
Olen urheilun parissa saanut nähdä monta tarinaa nuoren innostuneen urheilijanalun noususta korkealle maailman tason näyttämölle. Olen saanut kävellä arvokisoissa joukkueiden yhteiseen ravintolaan vieressäni Pohjois-Korean, Ugandan tai Australian joukkueiden jäseniä. Olen nähnyt Suomi-paidassa edustavan urheilijoita hyvin erilaisista taustoista. Olen nähnyt urheilijoilla pitkiäkin hankalia jaksoja, loukkaantumisia, kaatumisia ja nousuja uuteen menestykseen. Olen nähnyt myös paljon urheilijoita, jotka eivät menestykseen yllä, mutta nauttivat urheilusta sydämensä pohjasta.
Urheilu opettaa unelmoimaan paremmasta ja muuntamaan unelmat tavoitteiksi. Näkymä ja visio tarvitaan missä haluamme olla. Strategia vision toteuttamiseen, selkeät tavoitteet ja päättäväiset toimet pitkäjänteisesti töitä tehden tuovat tuloksia. Palkintopallille ei nousta heti, vaan sinne edetään välitavoitteiden kautta. Matkasta tulee nauttia!
Urheilu opettaa maailman kansojen voivan kokoontua yhteen, sopia pelisäännöt ja kilpailla paremmuudesta toisiaan kunnioittaen, kannustaen ja arvostaen. Kaikki urheilijat lähtevät samalta viivalta, kaikki he ovat yhdenvertaisia. Urheilussakin sääntöjen rikkomista nähdään, mutta erityisesti urheilijoiden kesken vallitsee valtava kunnioitus kanssakilpailijoita kohtaan. Taustat ja lähtökohdat ovat kaikilla erilaiset, mutta kaikki tietävät tehdyn työn taustalla. Yhteisten pelisääntöjen rikkojia ei arvosteta.
Urheilu opettaa millainen merkitys nuorelle voi valmennuksella - opetuksella ja koulutuksella olla. Yksin kukaan ei nousisi huipputasolle, tarvitaan tukea, kannustusta ja osaamista. Osaamisella ja sivistyksellä koko Suomi voi pärjätä.
Urheilu opettaa miten itsestä huolehtiminen, liikunta ja hyvä kunto auttaa myös oppimaan ja pärjäämään työelämässä – vaikkapa presidentiksi asti.
Ryhtyäkö radikaaliksi?
Suomessa olemme joutuneet todistamaan myös keskustelua, jossa ajatellaan ihmisen taustan, kansallisuuden, koulutuksen, uskonnon tai ihonvärin perusteella voitavan määrittää ihmisen laadukkuutta. Onpa joitakin ihmisiä taustansa perusteella kutsuttu jopa heikkolaatuisiksi (en lisää tähän muita käytettyjä termejä).
Miten olemme tulleet tähän?
Miten olemme tulleet siihen, että ihmisarvoa halventavan puheen sanotaan olevan asioista puhumista "oikeilla nimillä"? Maahanmuuttokeskustelussa korostuvat kustannukset ja uhat. Rehellistä on samalla huomioida tarpeet ja mahdollisuudet, sekä inhimillinen pääoma ja arvot.
Miten olemme päätyneet siihen, että maamme hallitus erikseen sopi miten tulevia rasistisia ulostuloja tullaan käsittelemään?
Miten olemme tulleet siihen, että on yleistä seurata hiljaa vierestä ja avointa rasismia vastustavia puheenvuoroja sanotaan radikaaleiksi?
Kun näin on, tunnustan itseni mieluusti radikaaliksi. Hyväksytään ihminen ihmisenä.
Yhteisen strategiatyön merkitys on tärkeää myös oman kuntamme kehittämisessä. Tavoitteiden asettaminen, niihin sitoutuminen ja konkreettiset toimet ovat olennaisia ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Vaikeuksien ja suurienkin haasteiden edessä Suomi voi olla vahva, kun ymmärrämme olevamme kaikki täällä samassa veneessä. Tehdään yhdessä, radikaalisti.
Hyvä Suomi!
