Työttömyyslukujen takana on ihminen

Suomen korkeaksi kasvaneet työttömyysluvut ja lisääntyvä eriarvoisuus haastavat tulevaisuudennäkymiä ja yhteishenkeämme. Tarvitsemme yhteisen tilannekuvan ja uudistavan otteen työelämään. Lukujen takana on elämäänsä rakentava ihminen.

Asikkalassa yrityskanta on kehittynyt 2010-luvun 630-650 yrityksestä 2020-luvulla yli 700 yritykseen. Yritysten määrä kasvoi vuoteen 2025 asti, nyt hieman pudoten 695:een. Asikkalassa elämisen ja asumisen pitovoima on mitatusti hyvin korkealla. Työpaikkaomavaraisuutemme on 74,9% (2023). Työttömyys-% 12,4 on nyt korona-ajan 2021 tasolla. Työttömyyslukujen kasvu on tällä hetkellä tasaantunut, mutta pitkäaikaistyöttömyys on korkeaa. Työllisyyspalveluiden hoito siirtyi kunnille vuoden 2025 alussa. Työllisyyspalvelut toteuttavat työhönvalmennusta, työnantajayhteistyötä, kotouttamista ja kesätyöllistämistä. Asikkalassa työnhakijoita on 571, joista pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut 153:een. Avoimia työpaikkoja on 47. (luvut 14.4.2026)

Päijät-Hämeessä Lahden ympäristökunnat järjestävät omat valmennuspalvelunsa, joita työllisyysalue koordinoi. Lahden seudun kehitys Ladec oy järjestää yrityspalvelut yhteisesti Päijät-Hämeessä. Lahden työllisyysalueen kanssa toimitaan yhteistyössä. Koulutuskeskus Salpaus osallistuu kotoutumispalveluihin. Asikkalassa työvoimaviranomaiset tapaavat asiakkaita viikottain Oltermannissa. Paikallistuntemus on mahdollisuus ihmisten ja yritysten paremmalle tuntemiselle ja toiminnan tuloksellisuudelle.

Työnhakijana inhimillisistä lähtökohdista

Työttömänä työnhakijana on erilaisia ihmisiä eri lähtökohdista. Tällä hetkellä on paljon hyvin koulutettuja vapaita osaajia. Pitkäaikaistyöttömästä vaihtaminen suoraan täysipäiväiseksi työntekijäksi ei ole kaikissa sosiaalisissa ja terveyden tilanteissa itsestäänselvyys. Joka tapauksessa pitkäaikaistyöttömät voimme brändätä pidempään työnhakijoina olleiksi!

Työttömyysturvan suojaosa on ollut monelle tärkeä mahdollistaja. Osa-aikaista työtä on myös arvostettava, kaiken työn tulisi olla kannattavaa. Nyt osa-aikatyön vastaanottamisen kannustimia on heikennetty. Kaikille osa-aikatyön vaihtoehto ei ole täysipäiväinen työ, vaan henkilökohtainen tilanne tai terveydentila voi mahdollistaa osa-aikaisena työskentelyn. Osa-aikaisuus voi toimia myös tärkeänä väliaskeleena takaisin työelämään.

Uudistetulle aikuiskoulutustuelle olisi nyt kysyntää työelämän murroksessa. Tekoäly ja muut uudet työtehtävät muuttavat työelämää ja osaamistarpeita. Koulutuskeskus Salpauksessa osaamistaan päivittävien aikuisopiskelijoiden määrä oli kasvussa, kunnes aikuiskoulutustuki poistettiin. Kevään kehysriihessä hallitus ei kuitenkaan käyttänyt näitä keinoja, vaikka osa-aikaisenkin työn tulisi aina kannattaa ja ihmisten osaamisen päivittäminen on keskeinen ratkaisu. Kehysriihessä kuntouttava työtoiminta lopetettiin, ja korvataan kevyemmällä mallilla. Monelle työttömälle kuntouttava työtoiminta on ollut merkityksellisyyden ja itseluottamuksen lähde ja reitti saada elämä raiteilleen.

Korjaava työ on kalliimpaa kuin ennaltaehkäisevä työ

Kaikkein heikommassa asemassa olevien tilanne on heikentynyt mm. tehdyillä toimeentulotuen leikkauksilla, työttömyysturvan lapsikorotusten poistolla sekä tuoreella terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärän nostolla. Tiedetään, että 20% ihmisistä käyttää 80% terveyspalveluista. Korotetut maksut kasaantuvat samoille ihmisille. Jo viime vuonna yli 500 000 asiakasmaksua päätyi ulosottoon.

Sote-järjestöjen tuesta leikataan yhden hallituskauden aikana 50% (190milj). Nämä leikkaukset kohdistuvat juuri heikompiosaisiin, asunnottomuuteen, päihde- ja mielenterveystyöhön, lasten ja nuorten välittömään tukeen jne. Hyvinvointialueet saavat 25 miljoonaa euroa vastaavaan työhön määräaikaisena. Vielä on vaikea arvioida miten ne pystyvät vastaamaan järjestöjen tähän asti tekemään työhön. Kaikkien järjestöjen vapaaehtoistyöhön osallistuu 40% suomalaisista. Sitä on arvioitu tehtävän lähes 300 miljoonaa tuntia yli 3 miljardin euron arvosta. Usein korjaava työ on kalliimpaa kuin ennaltaehkäisevä työ.

Kouluissa vähäosaisuus näkyy ruuan kasvaneena kulutuksena perjantaina ja maanantaina viikonlopun ympärillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on itse arvioinut, että hallituksen leikkaukset pudottavat 31 000 lasta köyhyysrajan alle.

Maahanmuuttajien kotoutumispalveluiden rahoituksen leikkauksien vaikutukset näemme myöhemmin. Maahanmuuttajat ovat työllisten määrän säilymisen tae ikääntyvässä Suomessa. Heikossa talouden tilanteessa he näkyvät myös työttömyystilastoissa. Asikkalassa kielikahvila on osoittautunut hyväksi matalan kynnyksen kohtaamispaikaksi.

Eriarvoistumiskehitys ja tulevaisuuden suunta

Eriarvoistumisen kehitys on vaarallinen tie. Meitä haastavat ulkopuolelta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, USA:n epädemokraattinen kehitys sekä ilmastonmuutos. Suomen velkaannuttua nyt ennätyskorkealle on palveluiden rahoitus haaste. Huomattava on, että syrjäytymisen ja heikko-osaisuuden kasvun inhimillinen ja taloudellinen hinta on korkea. Yhteisen tilannekuvan ja yhtenäisyyden merkitys korostuvat. Tässä tilanteessa yhteistä vastuuta on kannettava kaikkien, joille se on mahdollista.

Suomessa on jo kiristetty jopa kaikkein viimesijaisinta sosiaaliturvaa toimeentulotukea. Nuorten koulutuksesta on leikattu. LAB-ammattikorkeakoulun tutkinnon valtion rahoitus on jopa puolittunut kymmenessä vuodessa. Koulutamme nuoriamme siis aiempaa selvästi pienemmillä resursseilla ja opiskelu rahoitetaan yhä enemmän opintovelalla. Valtion puolustusbudjetin tarpeet ja väestön ikääntyminen kasvattavat kustannuksia. Asikkalassa heikko-osaisuus näkyy myös yli 80 ihmisen jonottaessa ruoka-apua tällä viikolla.

Tämä tilannekuva on kirkastuttava myös yhteiskuntamme hyväosaisimmille. Suurin huolemme ei voi juuri nyt olla korkeatuloisen harmitus verotuksesta, jonka muutoksia hän ei käytännössä omassa arjessaan edes huomaa.

Huomattavaa on, että viimeisessä kehysriihessä mitään leikkauksia ei olisi tarvittu, jos olisi päätetty luopua toteutettavasta 830 miljoonan euron yritysten yhteisöveron alennuksesta. Sen hyötyjä ei pidetä suurina eikä yhteisöverokilpailu ole myöskään kansainvälisesti mikään automaattinen suunta. Useat eurooppalaiset maat toimivat myös päinvastaiseen suuntaan. https://www.finnwatch.org/fi/blogi/suomella-ei-ole-varaa-yhteisoeveron-kevennykseen

Hyviä kehysriihen toimia akuuttiin tilanteeseen olivat kotitalousvähennyksen omavastuun laskeminen ja työmatkavähennyksen omavastuun pienentäminen. Näitä hallitus ensin korotti ja nyt korjasi takaisin (työmatkavähennyksen omavastuu 750€ -> 900€ -> 800€).

Suuntaa tulisi siirtää suuryritysten säilyttävien tukien jakamisesta pienyritysten ja taloutta uudistavien yritysten mahdollisuuksien parantamiseen. Myös verotuksen aukkoja on tilkittävä. Saastuttamisesta ja luontoa heikentävistä toimista on ohjattava luontoa parantaviin toimiin. Tähän vaihtoehtoja ovat mm. puun polton verotuen poisto, kaivosvero ja jätevero, maankäytön muutosmaksu, lentovero, turpeen ja turkistuotannon tuet sekä luonnonarvomarkkinoiden vauhdittaminen. Korkeiden eläkkeiden verotusta lienee tarpeen tarkastella. On investoitava osaamiseen ja koulutukseen yhteiskuntaa uudistaen.

Päijät-Hämeen ja Asikkalan näkymät eteenpäin

Päijät-Hämeen liitto on jättänyt tuoreen tukihakemuksen valtiolle rakennemuutoksen tukemiseen. https://paijat-hame.fi/teollisuuden-ja-rakentamisen-kriisi-on-ajanut-paijat-hameen-akilliseen-rakennemuutokseen-tukihakemus-valtiolle/

Yrittäjien tilannetta valtion YEL-korjaus toivottavasti onnistuu parantamaan, vaikka valtiolle tuore muutos tulee kalliimmaksi. Rakennusalan täsmätoimet ovat olleet tarpeen. Hämeen on noustava vihreän siirtymän kärkialueeksi. Asikkalassa kunnan yrityslupaus, toimivat työllisyyspalvelut, pitovoimatekijät sekä asumisen ja matkailun kehittäminen ovat ketterän kuntamme mahdollisuuksia.

Uusiutuva energia tuo omavaraisuutta ja edullista energiaa irti saastuttavasta ja epävakaasta fossiilienergiasta. Kehitystä tarvitaan energiajärjestelmän joustoon Suomen sääolosuhteisiin. Salpauksen, LAB:n ja LUT-yliopiston ja yritysten osaamisella ja kansainvälistymisellä luomme uutta työtä. Kestävä luontomatkailu, kiertotalous, luovat alat sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumat luovat aktiivisuutta. Nämä alat ovat vähemmän riippuvaisia luonnonvarojen käytöstä. Kestävä lähiruuantuotanto on keskeinen vahvuutemme, jossa voimme edelleen kehittyä. Päijät-Hämeestä ja Asikkalasta on kehittymässä pyöräilijän paratiisi. Hyödynnetään tämä arjessamme ja matkailussa. Terveys, hyvinvointi, kestävä yhteiskunta ja sivistys polkevat samaan suuntaan! Joukkoliikenteeseen kesäkuussa käyttöön otettava Lahden seudun liikenteen tasataksamalli tekee myös bussimatkustamisen edulliseksi.

Nuorten tulevaisuudenuskoa on vahvistettava osallisuuden, koulutuksen ja työnteon polulla, myös nuorten työllistymisseteliä hyödyntäen. Työttömyyden ja vähäosaisten tilanteen parantaminen kaipaa ihmisyyden ja sivistyksen kunnianpalautusta.

Kuvat Asikkalan työllisyyspäivästä Majakka-Paviljongilla sekä Päijät-Hämeen vastuullisuusverkoston paneelitilaisuudesta LAB-ammattikorkeakoululla.