Tiedepäivästä suuntia tulevaisuuteen!
Lahden tiedepäivä (13.11.2025) LUT-yliopistolla toi erinomaisesti näkökulmia ja tuoretta tutkimustietoa ajankohtaisiin kysymyksiin. Tiedepäivässä oli esillä laajasti aiheita mm. kestävästä ruokajärjestelmästä, osallisuudesta ja terveydenhuollosta, digitalisaatiosta ja vihreästä siirtymästä, kiertotaloudesta sekä planetaarisesta terveydestä.
Lahden kampus yhdistää alueellaan LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun sekä 20 yritystä, työntekijät ja opiskelijat. Tiedepäivää järjestämässä olivat myös Helsingin Yliopisto, Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. Lappeenrannan-Lahden LUT-yliopisto on yksi Suomen nopeimmin kasvavista yliopistoista. Henkilökunnan ja opiskelijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2017 yli 9000 opiskelijaan ja 1700 työntekijään. Yliopiston liikevaihto on noussut 77,3 miljoonasta eurosta 150 miljoonaan ilman valtion erillisrahoitusta.
LUT-yliopistolla on koko Päijät-Hämeelle valtava merkitys tulevaisuuden elinvoimatekijänä ja suunnannäyttäjänä. Päijät-Hämeen kuntana Asikkala ja sen yritykset tulevat saamaan osansa myönteisestä kehityksestä. Omasta kotipihastani Vääksystä ajoin Tiedepäivään Lahden kampukselle 20 minuutissa.
Kestävä ruokajärjestelmä
Tiedepäivän avauspuheenvuorossa Helsingin yliopiston kestävien ruokajärjestelmien tutkija, ohjelmajohtaja Juha Helenius toi näkökulmia aiheeseen "Fossiilitalouden jälkeinen kestävä ruokajärjestelmä". Helenius kuvasi tämän hetken ihmiskunnan ja talouden tilaa maapallolla "Donitsitalouden"-kuvaajalla.
Donitsitaloudessa ihmisen ja talouden toiminnan täytyy mahtua maapallon ekologisten reunaehtojen rajoihin. Samalla tulee mahdollistaa sosiaalinen ja oikeudenmukainen perusta asumiselle, koulutukselle, ruualle, terveydelle, energiantarpeelle sekä rauhalle ja oikeudenmukaisuudelle. Planetaariset rajat ovat raja-arvoja, jotka määrittelevät ihmiskunnalle turvallisen toiminnan maapallon järjestelmien puitteissa. Planetaarisia rajoja ovat: makean veden ja maankäyttö, ilmastonmuutos, biodiversiteettikato, ilmansaasteet, otsonikato, merten happamoituminen, kemialliset saasteet sekä typpi- ja fosforikuormitus. Useita näistä rajoista olemme jo ylittäneet riskialueelle.
Helenius esitti, että kestävän ruokajärjestelmän on oltava strategisesti omavarainen, ympäristöystävällinen ja yhteensopiva muiden kestävyystavoitteiden kanssa. Ruokajärjestelmän tulisi toimia kiertotalouden periaattein. Sen tulisi tuottaa energiavarmasti oma energiansa ja päästä hiilineutraaliuteen viljelyvarmalla tavalla turvaten oman ekosysteeminsä. Näin järjestelmä voi olla häiriönsietävä, taloudellisesti kannattava ja tuottaa myös työpaikkoja maaseutupaikkakunnille ja varmistaa kotimaisen ruokaturvan.
Maaseudun energiajärjestelmässä tulisi päästä eroon fosiilienergiasta ja pyrkiä bioenergian ja muun uusiutuvan energian käyttöön. Helenius pohtikin tämän voivan mahdollistaa kestävämmän maatalouden ja myös karjatalouden säilyttämisen. Maatalouden muutoksilla on vaikutusta myös Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Hän esitti myös turvemaiden käytön järkiperäistämistä. "Turvemaiden orgaanisen aineksen hajoaminen on kaikkein suurin päästö, mitä ruuantuotantoon lasketaan."
Maataloudessakin on tärkeää, että vihreä siirtymä on kaikille oikeudenmukainen. Ratkaisuja maatalouden päästöjen vähentämiseksi tulisi etsiä kolmikannalla yhdessä valtion, maanviljelijöiden ja ympäristötoimijoiden kesken. Tutkimus antaa päätöksille pohjaa.
Mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön
Suomi-ruokaa maailmalle -sessiossa esiteltiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulun tarjoamia mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön ruokatuotteissa ja viennissä. Lahden kampukselle on 2024 valmistunut uudet Food Pilot Plant -laboratoriotilat. Tilat mahdollistavat yrityksille uusien tuotteiden kehittämisen ja kokeilut tehokkaasti pienissä tuotantoerissä, yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Koulutus ja tilat mahdollistavat yrityksille uusia mahdollisuuksia, ja myös osaavia työharjoittelijoita ja opinnäytteitä jatkossa myös Asikkalan yrityksille.
Esillä oli useita hankkeita, kuten Lahden seudun kulttuuriperinnöstä kansainvälistä vetovoimaa, Päijät-Hämeen vastuullisuusverkosto -toimintamalli, Liiketoimintaa lähiluonnosta sekä Kestävän liikenteen pilotointi paikallisesti.
Itä-Suomen Yliopiston Susanna Leimio alusti väitöskirjatyöstään "Aikuisväestön hyvinvointi yhteiskuntapoliittisena tavoitteena": Hyvinvointi on yhteiskuntapoliittinen tavoite. Hyvinvoinnilla on yhteys yhteiskunnan vakauteen, sosiaaliseen koheesioon ja taloudelliseen toimeliaisuuteen. Hyvä elämä määrittyy yhä useammin elintason sijaan elämänlaatuna.
Tiedepäivä vahvisti koulutuksen ja tutkimuksen olevan tulevaisuuden menestyksen kivijalkoja. Päijät-Hämeessä näkymät tulevaisuuteen ovat vahvistuneet merkittävästi. Tiedepäivä konkretisoi osaamisen kehittymistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia!