Ratkaisuja metsäkysymyksiin

Vihreä kulta – siniset vedet -paneelikeskustelu Lahdessa toi esille kuntien haasteet ja ratkaisuja metsäkysymyksiin. Valitettavasti parhaillaan tehdään myös ympäristölle haitallisia päätöksiä. Suomen metsät ovat arvokkaita suomalaisille ja koko ekosysteemillemme. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteet vaativat muutoksia toimintatapoihimme. Valtio, kunnat, yksityiset metsänomistajat ja yritykset voivat saada yhdessä paljon aikaan. Kino Iiriksessä järjestetyssä paneelissa ratkaisuja pohtivat Vihreiden kansanedustaja Tiina Elo, Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, Päijät-Hämeen liiton erityisasiantuntija Kaisa Torri ja Vihreiden varapuheenjohtaja Allu Pyhälammi.

Luonnonarvomarkkinat, luontolaki, metsien ja vesien suojelu

Olli Alho kertoi Lahden strategiasta ja kaupunkien haasteista luonnon tilan parantamisessa. Lahden strategiassa ympäristöteema on keskeinen. Lahdella on tavoitteena tuplata suojellun metsän määrä. Tällä hetkellä Lahden kaupungin 7000ha metsistä on suojeltuna 1000ha. Kaupungin metsänhoidon periaatteet ovat tulossa päätöksentekoon ja aikomuksena on suojella 850ha lisää. Tämä nostaisi kaupungin omistamien metsien suojeluasteen jo yli 26 prosenttiin. Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus kommentoida metsänhoidon periaatteiden suunnittelua.

Kaupunkien haasteena Alho piti kaavoitusta ja uusien rakennustarpeiden sovittamista luontotyöhön. Tähän hän kaipasi myös valtiolta linjauksia ja tukea kuntien tekemään työhön. Kaupungilla on painetta lisätä rakennettua aluetta. Miten tämä sovitetaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen käytännössä?

Valtion maa- ja metsätalousvaliokunnassakin työskentelevä Tiina Elo tunnisti haasteet myös kotikaupungistaan Espoosta. Selkeitä toimia on tehtävä metsien suojeluun ja suojelualueiden verkostoon. Talousmetsien kestävä käyttö on toinen tärkeä kysymys. Hyvään suuntaan vieviä toimia tältä hallituskaudelta on metsätalouden kannustejärjestelmä Metka, joka on yksityisille metsänomistajille tarkoitettu tukijärjestelmä. Joskin samaan aikaan mm. Metso-järjestelmän rahoitus ei ole riittävää vapaaehtoiseen suojeluun. Espoon kaupungilla on myös avoin haku luontotyön kumppaniksi.

Luonnonarvomarkkinat ovat keino, jolla yritykset voivat kompensoida ekologista jalanjälkeään ja yksityiset metsänomistajat saada korvausta metsien suojelusta. Yksityisillä metsänomistajilla on todella paljon kiinnostusta luonnonarvomarkkinaan. Metsien luontoarvon realisoituminen taloudellisesti hyödyttää kaikkia tahoja ja erityisesti Suomen luontoa. Velvoittava ekologinen kompensaatio edistäisi luonnonarvomarkkinaa.

Suomen Akatemian Boost-hankkeessa on kehitetty toimintamallia strategisen ekologisen kompensaation ja luontoarvomarkkinoiden käynnistämiseen seutu- ja maakuntatasolla. https://boostbiodiversityoffsets.fi/strateginen-kompensaatio/. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK on juuri julkaissut LUMA-hankkeestaan luontoarvot.fi -palvelun. https://www.mtk.fi/-/uudistettu-luontoarvotfi

Luonnonarvomarkkinoiden kehittämisen lisäksi luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi tarvitaan ilmastolain kaltainen luontolaki. Laki asettaisi raamit metsien käytölle ja monimuotoisuuden edistämiselle.

Metsien hoidon tavat ja vesistöjemme kunto ovat yhteydessä toisiinsa. Metsien ja turvemaiden ojituksilla on aiheutettu paljon kiinto- ja ravintoainekuormitusta vesistöihin. Valumavedet rakennetuilta- ja hakkuualueilta vaikuttavat vesiin. Suomen vedet tummuvat. Rantojen suojavyöhykkeiden koko ja niiden noudattaminen on keskeistä vesien suojelussa. Turvemaiden ojitukset pitäisi kieltää. Metsänhoidon keinot, luonnon- ja vesien tilan parantaminen, mökkirantojen vedet ja metsien virkistysarvot täytyy sovittaa yhteen. Luonto on paikallista. Hyvä ja paraneva luonnon tila on kaikkien etu.

Askeleita eteen ja valitettavasti kaksi taaksepäin

Parhaillaan tehdään myös Suomen luonnon tilaa heikentäviä päätöksiä. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on muuttamassa luonnonmetsän määritelmää. Tällöin Suomi ennallistaisi metsiämme EU:n ennallistamisasetuksen perusteella selvästi vähemmän. Boreaaliset luonnonmetsät on Suomessa ollut pitkään vakiintunut noin 14 000 neliökilometrin kokoinen luontotyyppi. Nyt MMM on määritelmämuutoksella vähentämässä tätä ennallistettavien metsien määrää jopa 65%. Ympäristöministeriö ja asiantuntijat vastustavat tätä tiedevastaista muutosta, joka heikentäisi luonnon monimuotoisuutta. https://yle.fi/a/74-20217291

Hallituksen ja Maa- ja metsätalousministeriön toimintatapa ennallistamisessa on sama kuin aiemmin vanhojen metsien suojelussa. Vanhojen metsien osalta hallitus muutti vanhojen metsien määrittelykriteerit niin tiukoiksi, ettei Etelä-Suomesta juuri löytynyt suojeltavaa. Tällä hetkellä sitten näitä aiemmin tieteellisesti vanhoiksi metsiksi määriteltyjä metsiä hakataan aukoiksi. Näin tehdään huolimatta siitä, että talousmetsien puuston määrän kerrotaan jatkuvasti kasvavan.

Tuorein tutkimustieto vahvistaa luonnontilaisen metsän varastoivan hiiltä ratkaisevasti enemmän kuin talousmetsien. Tutkimuksen mukaan luonnontilainen metsä varastoi hiiltä yli 70 prosenttia enemmän kuin talousmetsä. Suurin hiilivarasto eivät olleet metsän puut vaan metsämaa. Luonnontilaisilla metsillä on siis ratkaiseva merkitys luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä sekä ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. https://www.hs.fi/tiede/art-2000011889298.html

Tutkimusryhmän mukaan "Tulos viittaa siihen, että Euroopan pohjoisten metsien suojeleminen voi olla ilmastonmuutoksen hillinnässä tehokkaampi strategia kuin on ajateltu".

Hiilinielut, luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttävät hakkuiden maltillistamista: https://ilmastopaneeli.fi/seka-ilmasto-etta-luontotavoitteet-edellyttavat-hakkuiden-maltillistamista/

Hallituksen toimet EU:n ennallistamisasetuksen ja vanhojen metsien suojelun torpedoimisessa tieteellisen tiedon vastaisesti ovat eettis-moraalisesti ja luonnon kannalta kestämättömiä.

Keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen ovat olemassa. Tarvitaan tieteellisen tiedon tunnustavaa, ratkaisukeskeistä ja vastuullista päätöksentekoa!

Kuvassa Paneelissa mukana Järvi-Hämeen Vihreät Terhi Vesterinen, Teija Hiltunen ja Rami Virlander sekä kansanedustaja Tiina Elo.

Lisää:

https://www.ramivirlander.fi/l/epaonnistumisen-strategia-hallituksen-esityksena/

https://www.ramivirlander.fi/l/etela-suomi-tarvitsee-tiedekansallispuiston-evolle/ 

https://www.ramivirlander.fi/l/aloite-asikkalan-kunnalle-strateginen-metsasuunnitelma/