Rakkautta Anianpellon markkinoilta
Anianpellon markkinat Vääksyssä antoivat mahdollisuuden kohdata ja keskustella ihmisten kanssa. Näinä aikoina aidot kohtaamiset kasvotusten tasoittavat tietä yhteisen näkemyksen rakentamiseen. Suomen kesäinen viikonloppu sai ihmiset liikkeelle hyvällä mielellä.
Anianpellon markkinoiden teemana oli Vesijärvi. Järjestäjille kiitokset ajankohtaisesta ja arvokkaasta teemasta! Saimme markkinoille Järvi-Hämeen Vihreiden mukaan entisen ilmasto- ja ympäristöministerin kansanedustaja Krista Mikkosen.
I Love Vesijärvi
Vesijärvisäätiön teltalla oli hyvä mahdollisuus tutustua vesien tilaan ja seurantaan. Säätiön sivuilta https://vesijarvi.fi/ voit liittyä Vesivahtien joukkoon ja tallentaa vesihavaintosi. Sivuilta löytyvät ohjeet veden näkösyvyyden mittaamiseen ja sinilevän tunnistamiseen. Näkösyvyys kertoo veden kirkkaudesta, joka vaihtelee erityyppisissä vesistöissä. Pieni näkösyvyys kertoo usein siitä, että vedessä on paljon levää, humusta, savea, siitepölyä tai muita hiukkasia. Näkyvyys voi vaihdella rehevöitymisen, kuormituksen ja sääolosuhteiden mukaan. Lisäksi vuodenajat vaikuttavat näkösyvyyteen.
Viimeisimmän (2019) ekologisen tilaluokituksen mukaan Kajaanselkä Vesijärven pohjoisosassa on hyvässä ekologisessa tilassa ja muu Vesijärvi tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Vesijärvi oli erittäin rehevöitynyt 1960- ja 1970-luvuilla runsaan teollisuuden ja asutuksen jätevesikuormituksen vuoksi. Kuormitus väheni jo 1970-luvun aikana, mutta järven tila heikkeni 1980-luvulla mm. runsaiden sinileväkukintojen ja sisäisen kuormituksen takia. Sittemmin kuormitus on vähentynyt ja Vesijärven tila on parantunut. Päästöjen vähenemisen lisäksi siihen on vaadittu lukuisia kunnostushankkeita. Vuosien 2023–2025 koekalastustulosten perusteella molempien selkien kalasto ilmentää tyydyttävää ekologista tilaa. https://vesijarvi.fi/wp-content/uploads/2026/04/20042026_Vesijarvi_2025_loppuraportti.pdf
Vesijärven tila oli siis kriittisen heikko 1970-luvun lopussa. Järvi velloi paksua sinilevää, kalat maistuivat pahalle ja kuolivat. Pitkällä Vesijärvi-projektilla Vesijärvisäätiön, kuntien ja yhteistyökumppaneiden avulla on tilaa saatu merkittävästi parannettua. Voimme nauttia uimisesta, luonnosta ja muusta virkistyskäytöstä järvellä.
Anianpellon markkinat järjestetään Kalmarin rannassa, joka on Etelä-Suomen hienoimpia hiekkarantoja. Asikkalan kunta on laatimassa Kalmarinrannan ja siihen liittyvien alueiden kehittämissuunnitelmaa. Nyt on mahdollisuus antaa näkemyksiä alueen ja erityisesti Kalmarinrannan ja Danielson-Kalmarin huvila-alueen nykytilasta, kehittämistarpeista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista: https://asikkala.fi/kalmarinrannan-aluetta-kehitetaan-kerro-nakemyksesi/
Do We Love Päijänne?
Vesijärven vedet laskevat Vääksynjokea ja kanavaa pitkin Päijänteeseen. Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi, josta johdetaan myös juomavedet pääkaupunkiseudulle. Päijänteen ekologinen tila on yleisesti ottaen hyvä, Etelä-Päijänteellä jopa erinomainen.
Jatkossa vesien tilaa haastavat olemassa olevat kuormitustekijät sekä valumat rakennetuilta alueilta, pelloilta, metsistä ja suo-ojituksista. Metsien hoidon tavat, rantojen suojavyöhykkeet, ojitusten uusiminen tai niiden sijaan suo- ja metsäluonnon ennallistaminen vaikuttavat vesiin. Rakennetuilta alueilta asutuksen hulevedet, teollisuuden päästöt ja jätevedet sekä roskaaminen vaikuttavat vesiin.
Vesijärvi on ollut luontaisesti merkittävä ankeriasjärvi. Vesijärvi oli Etelä-Suomen parhaita ankeriasvesiä vielä ennen Kymijoen voimalaitoksia, jotka estävät ankeriaan nousun joessa. Myös Vääksynjoessa kalojen liikkumista estää pato. Vääksynjoelle asennettiin vuonna 2014 ankeriasarkku. Sen avulla Vesijärvessä kasvaneita, kutuvaellukselle lähteviä ankeriaita pyydystetään. Ankeriaita kuljetetaan arkusta autokyydillä suoraan mereen, koska padot matkalla estävät sen luontaisen liikkumisen Vesijärveltä Suomenlahteen ja takaisin. Ankerias on lajina äärimmäisen uhanalainen ja sen elinkierto on poikkeuksellinen. Kala kutee Länsi-Atlantin Sargassomerellä, josta se vaeltaa kasvamaan useisiin Euroopan ja Afrikan Atlantin valtamereen laskeviin jokiin ja järviin.
Päijänteen vedenkorkeus on tällä hetkellä poikkeuksellisen alhainen. Sama koskee useita suuria järviä erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Samoin pohjavesien on todettu laskevan monin paikoin.
Meillä on siis nyt käsissämme tilanne, jossa Suomessa järvi- ja pohjavedet laskevat. Haittaa tästä on veneilylle ja virkistykselle, mutta huolestuttavinta on pohjavesien lasku. Voimme törmätä tilanteeseen, jossa veden riittävyyden kanssa tulee ongelmia ympäri Suomea. Tällä hetkellä järvivesiemme pinnan korkeutta on säännöstelemällä pidetty luonnollista tilaa korkeammalla.
Syy vesien laskuun on vähälumisessa talvessa, kuivassa ja aikaisin saapuneessa keväässä sekä jo pidempään jatkuneessa kuivuudessa. Ilmastonmuutos lisää näiden yleisyyttä. Ravinnekuormituksen ja veden laskun yhdistelmä järvissä on haastava.
Ilmastonmuutos ja luontokato haastavat pinta- ja pohjavesiemme tilaa.
Säilyttääksemme saati parantaaksemme vesien ja luonnon tilaa on meidän rakastettava ja toimittava jatkossa enemmän!
https://vesijarvi.fi/arkisto/__trashed-2/
P.S. Vilkas markkinaviikonloppu vei myös Kurhilan Kesätorille ja Lehmälottoon sekä Hämeenlinnan Elomessuille. Se onkin toinen tarina..