Nuorten tulevaisuudenuskon vahvistaminen vaatii johdonmukaisia toimia
Nuorten tulevaisuudenusko vaikuttaa haluun rakentaa omaa elämää ja yhteistä parempaa tulevaisuutta. Toimijuus ja johdonmukaiset tulevaisuusteot voivat osoittaa suunnan paremmasta tulevaisuudesta muuttuvassa maailmassa.
Tänään on julkistettu Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmän loppuraportti "Nuorten tulevaisuususko horjuu - millaisia toimia nyt tarvitaan?" aiemmin julkaistun Nuorisobarometrin 2025 jatkeeksi. Raportit valottavat nuorten ajatuksia ja nostavat esille tarvittavia toimia.
Tänään OKM:n raportin julkistustilaisuudessa käytiin paneelikeskustelu "Nuoruus monikriisin maailmassa". Keskustelijoina olivat Helsingin yliopiston dosentti Panu Pihkala, Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö, ilmastodelegaatti Saara Böök ja Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän kasvun vastuullinen johtaja Ulla Heinonen. Raporttien pohjalta syntyi paljon havaintoja nuorten tilanteen kohentamiseen.
Nuoret ovat tietoisia ympäristöstään
Nuorisobarometrissa 2025 nuorten tulevaisuudenusko on laskenut aiemmasta. Optimistisesti omaan tulevaisuuteen suhtautuu 61% 15-29-vuotiaista vastaajista. Optimistisesti maailman tulevaisuuteen suhtautuu vain 17%. Turvattomuutta aiheuttavat maailmanpoliittinen tilanne (60%), yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet (53%) ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos (41%). Nuorista 70% kokee paineita työn saamisesta. 81% nuorista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon. Noin puolet nuorista ilmoittaa kuuluvansa vähintään yhteen vähemmistöön (seksuaali-, kieli-, neuro-, uskonnollinen tms.).
Paneelikeskustelussa Panu Pihkala toi esille nuorten eläneen koko elämänsä ympäristökriisin tietoisuuden kanssa, jonka lisäksi maailmanpoliittiset kriisit ovat kiihtyneet. Nuoret ovat myös tiedon äärellä jatkuvasti. Tämä erottaa tämän hetken nuorison vanhemmista ikäluokista. Kansainvälisesti puolella nuorista on tutkittu olevan petetty olo ympäristökriisin hoidosta. Vanhemmat ikäluokat kaipaavat toisaalta tunnustusta sille, että ympäristön hyväksi on jo tehty toimia. Nuoret näkevät tieteen kertovan, että tarpeeksi ei ole tehty.
Saara Hyrkkö nosti esille tarpeen johtaa keskustelua ja mielipidettä tarvittavasta muutoksesta. On oltava selkärankaa tehdä muutoksia jokapäiväiseen elämäämme, vaikka se monille tarkoittaisikin muutoksiin sopeutumista. Nuoret joutuvat sopeutumaan vielä paljon suurempiin muutoksiin tulevaisuudessa, jos ilmastokriisiin ei vastata riittävällä tarmolla. Suomi on edennyt mm. sähköntuotannon energiamurroksessa pitkälle. Meillä on osaamista johtaa muutosta. Samalla on tunnustettava, että oma kokonaiskulutuksemme on edelleen korkea ja mm. lämmöntuotannon ja liikenteen murroksessa voimme edetä nopeasti. Keskustelussa todettiinkin ilmastotoimien, omavaraisuuden ja uusiutuvan energian ratkaisujen pelaavan samaan maaliin.
Akuutti Hormuzinsalmen öljykriisi ja Venäjän hyökkäyssota tekevät energiamurroksen ja fossiilisista polttoaineista irtautumisen entistäkin tarpeellisemmaksi ilmaston, omavaraisuuden ja turvallisuuden kannalta. Jos energiamurrosta ei toteuteta, olemme seuraavassa öljykriisissä jälleen samassa tilanteessa sekä tuemme konfliktien ja ympäristön saastumisen aiheuttajia. Uusiutuvaan energiaan siirryttäessä ja mm. liikenteen sähköistyessä on huolehdittava samalla köyhyyden torjunnasta. Suomen on huolehdittava itsestään ja samalla edistettävä kansainvälistä sääntöpohjaisuutta, yhteisymmärrystä ja rauhaa.
Nuoret elävät moniarvoisessa yhteiskunnassa
Yhteiskunnallinen keskustelun tapa nuorista ja vähemmistöistä aiheuttaa turvattomuutta nuorille. Monet nuoret elävät ja käyvät koulua monikulttuurisemmassa kaveripiirissä kuin vanhempansa toimivat. Rasistinen ilmapiiri ja keskustelu vieraannuttaa nuoria. Keskustelun tapa ja inhimillisyys ei tule erota ihmisen etnisyyden, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai äidinkielen mukaan.
Työnsaanti mietityttää monia nuoria. Halu kouluttautua ja kehittää omaa osaamistaan on hyvä signaali nuorten asennoitumisesta tulevaisuuteen. Ulla Heinonen toi esille EK:n ja yrittäjien Työ antaa tulevaisuuden -kampanjan. Työmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on investointi tulevaisuuteen. Nuorisotyöttömyyden kasvaessa pienetkin osa-aikaiset työt ovat nuorille arvokkaita. Työttömyysturvan suojaosat tulisi palauttaa, jotta osa-aikainenkin työnteko olisi aina kannattavaa.
Ympäristökriisin haasteita ja yritysten toimintaa kehittämään Päijät-Hämeessä on perustettu myös vastuullisuusverkosto. Päijät-Hämeen vastuullisuusverkosto auttaa yrityksiä tekemään toiminnastaan aidosti kestävää ja kilpailukykyistä toimien ympäristön kantokyvyn rajoissa. Elinkeinoelämä näkee ympäristötoimien johdonmukaisuuden vahvistavan Suomen investointiympäristöä ja kilpailukykyä. Elinkeinoelämän viesti on myös maahanmuuton edistävän osaamista ja työllisyyttä Suomen nykyisessä ikärakenteessa ja osana muuttuvaa maailmaa.
Omalla toimijuudella ja itsestä huolehtimisella mm. säännöllisesti liikkuen on suuri vaikutus omaan jaksamiseen tämän hetken informaatiovirran keskellä.
Parhaiten vahvistamme tulevaisuudenuskoa tunnustamalla tilannekuvan ja toimimalla johdonmukaisesti ja ratkaisukeskeisesti vastaten haasteisiin yhdessä.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/3cfb08cf-be7d-48c2-9d8c-9295f42a02bd