Maxim Fedorov: Sodan näyttämöt
Maxim Fedorov vieraili Asikkalan kirjastossa kertomassa kokemuksiaan Ukrainasta ja Suomesta. Hän esitteli myös kolmea suomeksi kirjoittamaansa kirjaa.
Fedorov on tullut Suomessa tunnetuksi työskentelystään Ylen venäjänkielisissä uutisissa (2013-). Vuonna 2022 Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alettua hän siirtyi Ukrainaan ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Nuorena Fedorov on asunut Pietarissa sekä Ukrainan Odessassa ja valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi 2010.
Ukrainan historiassa on paljon yhtymäkohtia Suomeen. Ensimmäisen maailmansodan vaiheissa Ukraina itsenäistyi kolmeksi vuodeksi 1918 - 1921. Sen jälkeen Ukrainan neuvostotasavallasta tuli 1922 yksi Neuvostoliiton perustajajäsen. Neuvostoaikana vuosina 1930-1932 Ukraina kärsi holomodoriksi kutsutun nälänhädän, joka johtui suurista viljan pakkoluovutuksista. Toisessa maailmansodassa Saksa valtasi Ukrainan, mutta puna-armeijan vastahyökkäys piti Ukrainan osana Neuvostoliittoa. Yhteyksistä Suomeen kertoo myös Lahden ja Zaporizzjan kaupungin ystävyyskaupunkitoiminta vuodesta 1953 lähtien. Vuonna 1986 Ukrainan Tsernobylissä tapahtui historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus. Ukrainan itsenäisyyspyrkimykset oli tukahdutettu, kunnes Ukraina itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna 1991. Itsenäisenä valtiona Ukraina piti yhteyksiä ja suuntautui enemmän kohti länttä. Vuonna 2014 Venäjä miehitti Ukrainalta Krimin ja aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan 2022-.
Fedorov kertoi myös omista vaiheistaan Suomessa. Humoristisesti hän kertoi mm. kuinka oli joutunut opiskelemaan suomea lähes täysin ruotsinkielisessä Raaseporissa. Kuitenkin esille tuli arvostus Suomea kohtaan, johon hän on nyt päässyt tutustumaan lisää kirjakiertueellaan. Fedorovin kirjoista "Minun Ukrainani" on omakohtainen kertomus sodasta ja kansasta, joka taistelee yhtenä rintamana olemassaolonsa ja itsenäisyytensä puolesta. "Sodan näyttämöt" kuvaa Ukrainan sotanäyttämöitä, kaupunkeja, toimittajan silmin. "Toivon, että voisin kertoa tarkemmin niistä paikoista, joita uutisissa mainitaan; ettei niihin liittyisi pelkkää tragediaa vaan voisin kertoa myös ukrainalaisten saavutuksista ja jälleenrakentamisen toivosta.". Kolmas kirja "Itsenäisyydestä itsenäisyyteen" tarkastelee Fedorovin kahta kotimaata Suomea ja Ukrainaa ja erityisesti Ukrainan vaiheita ensimmäisestä itsenäistymisestä 1918 uuteen itsenäistymiseen 1991 asti. Kirjakiertueensa jälkeen Maxim Fedorov kertoi olevansa palaamassa pian Ukrainaan.
Ukraina taistelee päivittäin oman itsenäisyytensä ja vapauden puolesta. Samalla se taistelee koko Euroopan puolesta. Suomella ja Euroopalla on ollut vahva liittolaissuhde USA:n kanssa länsimaisina avoimina demokratioina. Suomen liittolaisuus on vahvistunut Nato-jäsenyyden myötä. Trumpin USA:n kehityksen kulkiessa autoritaarisen johtamisen ja voimapolitiikan suuntaan epävakaammaksi liittolaiseksi tulee Euroopan vahvistaa omaa puolustustaan ja tukea Ukrainaa. Samalla tulee pyrkiä edelleen edistämään ja ylläpitämään kansainvälistä yhteisymmärrystä ja sopimusjärjestelmää. Sivistynyt kansakunta myös auttaa lähimmäistään, joka on joutunut pakenemaan sotaa - oli hän Ukrainan Mariupolista tai Afganistanin Alepposta ja on luoksemme päätynyt etsimään elämän edellytyksiä.
Kiitos paljon Maxim Fedoroville vierailusta Asikkalaan. Slava Ukraini!