Luottamus syntyy vastuunkannosta

04.09.2026

Luottamus syntyy vastuunkannosta ja toisten huomioon ottamisesta. Kun Susijengillä on pelikentällä tiukka paikka laittavat kaikki pelaajat kroppaa likoon. Tähtipelaajat ottavat roolia tehden pisteitä ja puolustavat joukkueena. Menestyäkseen täytyy tiimissä kaikkien tuntea itsensä osaksi joukkuetta. Usein ratkaisijaksi noustaan myös vaihtopenkiltä.

Silloin kun liigaseura on konkurssin partaalla ei tähtipelaaja vaadi ylimääräisiä bonuksia. Suomi kaipaa nyt kroppaa likoon laittavia tähtipelaajia ja pelaamista joukkueelle. Emme kaipaa tässä ajassa johtajia, jotka vaativat enemmän itselleen ja kavereilleen. Emme kaipaa johtajia, jotka lietsovat vastakkainasettelua ihmisten välille jakaen meidät oikean- ja vääränlaisiin. Haastavina aikoina rakennetaan yhdessä ja pidetään heikompiosaisista huolta.

Suomen on otettava roolia myös kansainvälisesti ja oltava se pelaaja, joka ratkaisee tärkeitä pelejä.

Maapallolla yhteiset haasteet ovat ilmastonmuutos ja luontokato. Suomessa väestön ikääntyminen, liikkumattomuus ja talous haastavat. Eriarvoisuuden lisääminen ja rasismi ovat heikentäneet yhtenäisyyttä ja turvallisuuttamme. Kyky vastata Venäjän uhkaan vaatii yhtenäisyyttä ja luottamusta.

Tarvitsemme tutkitun tiedon huomioivaa ja vastuullisesti tulevaisuuteen katsovaa johtamista. Oman sukupolveni politiikka tulee olla myös nuorten kannalta oikeudenmukaista.

Ilmastonmuutostoimet ovat kiireellisiä

Ilmastonmuutos ei ole enää mikään kaukainen uhka. Olemme kaikki kuulleet tutkijoiden viestin: ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos etenee.

Olemme todistaneet laajojen metsäpalojen ajavan ihmisiä kodeistaan Espanjassa ja Ranskassa. Olemme todistaneet yli 50 C asteen lämpötiloja Turkissa ja Irakissa. Olemme todistaneet jokien ja järvien kuivumista Euroopassa ja Suomessa. Videot rajuista äkkitulvista Nepalissa ovat verkkokalvoillamme. Himalajan jäätiköt sulavat ilmastonmuutoksen takia nopeammin kuin koskaan ennen ja äkkitulvien uhrimäärä lasketaan tuhansissa.

Nepalissa tuhojen laajuus nostaa suuttumusta. Maa on aiheuttanut rikkaisiin teollisuusmaihin verrattuna vain vähän ilmastopäästöjä, mutta kärsii rajuimpia seurauksia.

Lähi-itä on ilmastonmuutoksen etulinjassa. Kuumuus lisää vesien haihtumista ja johtaa vesipulaan. Kuivuusjaksot ovat pidentyneet ja hiekkamyrskyt voimistuneet. Ilmastonmuutoksen, konfliktien ja pakolaisuuden kierre on paheneva. Asiantuntija-arvioiden mukaan Irak menettää suurimman osan viljelymaastaan vuoteen 2050 mennessä, jos suunta ei muutu. Miljoonat ihmiset voivat joutua lähtemään kodeistaan.

Ilmastonmuutosta on kuvattu sarjaksi läheneviä somevideoita katastrofeista, joita lopulta olemme itse kuvaamassa.

Pariisin ilmastosopimuksessa sitouduttiin maapallon keskilämpötilan nousun pysäyttämiseen 1,5 C asteeseen. Suomi on sitoutunut ilmastolaissa hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Lämpötilannousun kriittisen keikahduspisteen raja on nyt ylittymässä. Suomessa hallituksen toimet eivät toteuta omaa hiilineutraaliustavoitettamme.

Hallitsematon ilmastokaaos ei ole vielä väistämätöntä. Ratkaisevat toimet ilmastonmuutokseen on tehtävä paikallisesti ja globaalisti vahvalla poliittisella tahdolla. Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa ja keinot ovat tiedossa.

Vihreät ovat esittäneet keinot hiilineutraaliuden saavuttamiseen: https://www.vihreat.fi/vihreiden-keinot-suomen-hiilineutraaliuden-saavuttamiseksi/

Suomen tulee olla se pelaaja, joka on ratkaisemassa tärkeitä pelejä.

Ilmastonmuutokseen, siirtolaisuuteen, turvallisuuteen, terveyteen ja talouteen vaikuttavat samat keinot

Ilmastonmuutos, konfliktit ja taloudellinen eriarvoisuus ajavat pakolaisuuteen. Suuren kulutuksen teollisuusmaat ovat vastuussa suuresta osasta globaaleja päästöjä. Teollisuusmaissa rakennamme aitoja pitääksemme elinkelpoisia olosuhteita etsivät siirtolaiset loitolla. Yhtälö on irvokas.

Jos emme tee vaikuttavia ilmastotoimia on nykyinen maahanmuuton rajoittaminen näpertelyä.

Samalla Suomessa väestö ikääntyy ja Suomen väkiluku puolittuisi vuoteen 2100 mennessä ilman maahanmuuttoa. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Kiintiöpakolaisuus on keino auttaa hallitusti maailman kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. 

Meillä asuvien kesken tulee rakentaa erilaisuuden hyväksyvää ja yhteisöllistä Suomea. Kotoutumistoimiin, kielen oppimiseen ja yhteisöllisyyteen on panostettava kulttuurin, liikunnan ja koulutuksen keinoin. Yhteisöllisyyden kokemuksella on suuri vaikutus myös kykyymme vastata turvallisuushaasteisiin.

Vihreän siirtymän keinoilla ratkomme ilmastonmuutosta ja ne toimivat taloutemme veturina. Luonnonvarojen kulutus ja talous on saatava irtautumaan toisistaan mahdollisimman paljon.

Talouden ja työttömyyden haastaessa on pidettävä kaikki mukana. Nyt tässä ei olla onnistuttu, vaan asunnottomuus, lapsiperheköyhyys ja syrjäytyminen lisääntyvät.

Toivoa tuovat uuden sukupolven johtajat, jotka hyvinvointivaltion kasvatteina haluavat antaa takaisin. Uusi sukupolven nuoret digimiljonäärit uskovat hyvinvointivaltion arvoihin. He ovat kokeneet kuinka veroilla on rakennettu hyvä yhteiskunta ja kasvatettu onnellisuutta.

Tärkeät pelit hoidetaan yhdessä.


Nuoret digimiljonäärit ajattelevat lähes kaikesta toisin kuin vanha patruunasukupolvi – professori kertoo miksi https://yle.fi/a/74-20121001

Vihreiden Huff: Hallitus ajoi kymmeniä tuhansia lapsia köyhyyteen ja kouluissa se näkyy nälkänä https://www.sttinfo.fi/tiedote/71991828/vihreiden-huff-hallitus-ajoi-kymmenia-tuhansia-lapsia-koyhyyteen-ja-kouluissa-se-nakyy-nalkana?publisherId=69818932&lang=fi

Aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea tai työttömyysturvaa https://www.kela.fi/tietotarjotin/1435987-aiempaa-harvempi-vieraskielinen-saa-toimeentulotukea-tai-ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvaa

Lähi-itä palaa! Irak ilmastonmuutoksen etulinjassa https://lahi-itanyt.fi/nyt/lahi-ita-palaa-irak-ilmastonmuutoksen-etulinjassa/

Ranskan jättipalo on varoitus Suomelle, sanoo professori https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012181442.html