Kriisien tilannekuva
Perustellun päätöksenteon pohjaksi on muodostettava yhteinen tilannekuva.
Ympäristökriisi on aikamme suuri haaste, sekä akuutit maailmanpolitiikan jännitteet. Misinformaatio ja disinformaatio (väärän tiedon levittäminen tahattomasti tai tahallisesti) on noussut lyhyen aikavälin suureksi riskiksi. Tietoon pohjautuvan tilannekuvan perustalle voimme tehdä kestäviä ja tulevaisuutta rakentavia päätöksiä yhdessä.
World Economic Forumiin koottiin jälleen mittavalla asiantijoiden, poliitiikan vaikuttajien ja yritysjohtajien joukolla vuosittainen riskiraportti: https://reports.weforum.org/docs/WEF_Global_Risks_Report_2026.pdf
Raportti nostaa 2 vuoden jäänteellä suurimmiksi riskeiksi:
1) geotaloudelliset jännitteet 2) misinformaatio ja disinformaatio 3) sosiaalinen eriarvoisuus 4) äärimmäiset sääilmiöt 5) valtioiden väliset aseelliset konfliktit 6) kyberturvallisuus 7) eriarvoisuus 8) ihmisoikeuksien heikkeneminen 9) saastuminen 10) ei-vapaaehtoinen muuttoliike
10 vuoden jänteellä suurimmat riskit ovat:
1) äärimmäiset sääilmiöt 2) luontokato ja ekosysteemin romahdus 3) maapallon kriittisten rajojen ylitys ja systeemien muutos 4) misinformaatio ja disinformaatio 5) tekoälyn epäsuotuisat vaikutukset 6) luonnon resurssivaje 7) eriarvoisuus 8) kyberturvallisuus 9) yhteiskunnallinen eriarvoisuus 10) saastuminen.
Lyhyellä jänteellä isot jännitteet ovat taloudessa ja politiikassa, väärän tiedon jakamisessa ja vastakkainasettelussa. 10 vuoden aikajänteellä suuret riskit ovat ympäristökriisin syveneminen, väärän tiedon jakaminen ja eriarvoisuus. Väistämättä joudumme akuutisti hoitamaan poliittisia ja taloudellisia jännitteitä. Samanaikaisesti ympäristökriisin syveneminen lisää näidenkin jännitteiden todennäköisyyttä jatkossa. Jos näkökulma on vain juuri nyt, tulemme sokeaksi seuraavan vuosikymmenen - saati lastemme todellisuudesta.
Kestokyvyn rajat
Olemme ylittäneet jo monia maapallon kestokyvyn rajoja. Ilmastonmuutos ja sen mukana maapallon ja merten lämpeneminen on edennyt nopeasti kriittisille keikahduspisteille. Maailman trooppisten koralliriuttojen tuhoutuminen on jo lähes varmasti peruuttamatonta. Laajan tieteellisen raportin mukaan valtamerten lämpenemisen vuoksi suurin osa riutoista ei voi jatkossa selvitä: https://yle.fi/a/74-20187983
Korallien kuoleman lisäksi mahdollisia keikahduspisteitä ovat esimerkiksi Atlantin merivirtojen pysähtyminen, mannerjäätiköiden ja ikiroudan sulaminen sekä Amazonin sademetsän tuhoutuminen.
Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on suuri. Olemme ottaneet pala palalta luontoa ja maata käyttöömme. Vain reilu 100 vuotta sitten 50% elävästä eliöstöstä oli villejä maan- ja mereneläviä. Nyt villien maan- ja merenelävien osuus on mitättömät 5%, kun ihmisten ja kasvatetun karjan osuus on 95%: https://blogs.worldbank.org/en/climatechange/the-economics-of-a-livable-planet--5-things-every-policymaker--c
Maailman ylikulutuspäivä kertoo kulutuksen tasosta. Ylikulutuspäivä on päivä, johon mennessä maailman kulutusvarat olisi käytetty, jos kaikkialla elettäisiin kuten ko. maassa. Suomi on korkeimpien kuluttajien joukossa. Edellisen vuoden perusteella suomalaisten kulutustahdilla maapallon vuoden kulutusvarat tulisi käytettyä 1.4.2026 mennessä:
https://www.footprintnetwork.org/2026/01/15/country-overshoot-days-2026/
Suomessa myös käytetään paljon kulutustavaraa, joka valmistetaan Kiinassa tai muualla.
Suomen metsät ja vesistöt
Suomi on metsäinen maa. Metsien ja maankäyttösektorin tutkimusmenetelmät kehittyvät jatkuvasti. 2024 ennakkolaskennan mukaan maankäyttösektori (LULUCF) on edelleen merkittävä päästölähde. Metsät ovat pieni hiilinielu. Metsien nettonielu on kuitenkin pienentynyt huomattavasti 2010-luvun alusta ja vuoden 2024 nieluarvio on lähellä nollaa.
Vuosien 2019–2024 tilastoitu runkopuun hakkuukertymä ylitti suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymäarvion seitsemässä eteläisen ja keskisen Suomen maakunnassa, mukaan lukien Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä.
Ilmastonmuutos, maankäyttö ja metsätalous vaikuttavat Suomen vesistöihin. Järvivedet tummuvat, jonka yhä useampi mökkiläinen ja rannalla käyvä huomaa. Vesiensuojeluun täytyy panostaa pitkäjänteisesti metsänhoidon suosituksin.
Tummuvat vedet: https://yle.fi/a/74-20034935
Tilannekuvasta toimintaan
Olen itse ajatellut, että kun asia on vakava maailman maat ja parhaat asiantuntijat kokoontuvat yhdessä pohtimaan ratkaisuja. Loppuvuodesta 2025 julkaistiinkin Maailman ympäristön tila -raportti, jonka kokoamiseen osallistui lähes 300 tutkijaa yli 80 maasta. Vastuu tulevaisuudesta on kaikkien maiden yhteinen, ilmasto ei katso rajoja. Jokainen maa voi eniten vaikuttaa omaansa. https://www.unep.org/resources/global-environment-outlook-7
Raportti on tähän mennessä kattavin maailman ympäristön tilasta laadittu tieteellinen raportti. Lokakuussa pidetyssä kokouksessa öljyntuottajat Saudi-Arabia ja Yhdysvallat vastustivat viittauksia fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseen. Muita merkittäviä öljyntuottajamaita ovat Venäjä, Iran ja Kiina.
Ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii merkittäviä muutoksia elintapoihimme. Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa ja niiden ratkaiseminen tulee halvemmaksi kuin toimimattomuus. Ympäristölle haitalliset tuet on purettava ja ohjattava kestävyysmurrosta tukevaan toimintaan. Uusiutuvalla energialla voidaan päästä myös energiaomavaraisuuteen. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/planeettamme-ei-voi-hyvin-ripea-korjausliike-voisi-tuoda-20-biljoonan-vuosittaisen-hyodyn/9267908
Ihmiskunta pystyy myös suuriin muutoksiin! Isoja onnistumisia ympäristötyössä aiemmin on otsonikadon torjuminen: https://yle.fi/a/74-20183077
Uusiutuvalla energialla, eli lähinnä tuuli-, aurinko- ja vesivoimalla tuotettiin tämän vuoden alkupuoliskolla maailmanlaajuisesti ensi kerran enemmän sähköä kuin hiilellä. Kiina on suurin fossiilisten polttoaineiden kuluttaja. Se kuitenkin rakentaa ja myy kovimmalla vauhdilla nyt uusiutuvaa energiaa. Länsimaista valitettavasti Trumpin USA on kääntynyt tällä hetkellä kohti fossiilisten suosimista, joka on haitaksi koko maapallon kehitykselle.
- Uusiutuva energia ensi kertaa maailman suurin sähköntuotantomuoto: https://yle.fi/a/74-20187165
- Kiinan ilmastopäästöt ovat saavuttaneet lakipisteen: https://yle.fi/a/74-20135186
Suomi voi olla edelläkävijä
Suomen on mahdollista olla edelläkävijä, joka on myös taloudellisesti kannattavaa. Suomi pääsi nopeasti Ukrainan sodan alettua irti Venäläisestä fossiilienergiasta ja uusiutuvan energian määrä on noussut nopeasti. Suomessa sähkö kuluttajille on ollut viimeiset vuodet Euroopan halvimpien joukossa. Suomen on noudatettava ilmastolakiaan ja toteutettava ilmastotavoitteiden mukaiset toimet. Ne ovat tuoneet ja tuovat myös elinvoimaa. Samalla on huolehdittava, että muutos toteutetaan paitsi ekologisesti, myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi.
Metsien osalta talousmetsien kasvu on hyvää, joka mahdollistaa myös paremman suojelun. Kestävien toimien käyttöönottoon on ryhdyttävä pikaisesti, jotta voidaan säilyttää luonto ja elinkelpoinen ilmasto tuleville sukupolville. Metsien hiilinielujen säilyttämiseksi voidaan selvitä maltillistamalla hakkuita noin 10% vuosien 1997-2012 tasolle. Keinoja tähän voivat olla metsälain päivittäminen, hakkuuiän nosto, teollisen puunpolton vähentäminen ja metsiensuojelun lisääminen. Vesiensuojelu tarvitsee ojitusten vähentämistä, avohakkuiden vähentämistä ja suojakaistoja sekä vesiensuojelukosteikkoja.
Vihreä siirtymä ja siihen liittyvät hankkeet ovat tällä hetkellä Suomen talouden tärkeimpiä vetureita. Sähköistäminen, uusi akkuteknologia ja luontohankkeet tuovat uutta toimeliaisuutta. Kulutuksen vähentämisen keinoja ja kiertotaloutta on edistettävä aktiivisesti. Myös Vääksyssä kaukolämpöverkon fossiilipäästöt tulevat pienenemään kerralla jopa 60% rakennettavan uuden hiekka-akun myötä. Luonnosta saamme hyvinvointia ja turvallisuutta.
Jakamalla yhteinen tilannekuva voidaan tehdä parhaat päätökset paremman tulevaisuuden rakentamiseen.
Lisää:
Suomessa voidaan hakata kymmeniä miljoonia kuutioita metsää ja samalla täyttää ilmastotavoitteet https://yle.fi/a/74-20203141
Sähköautot yleistyvät Suomessa paljon nopeammin kuin uskottiin: https://yle.fi/a/74-20197363
Suomalaisyritys väittää keksineensä graalin maljan – "Mullistaisi koko alan!" https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/41451255-a528-4324-b5f8-0d6137c95756
Vääksyyn rakennetaan maailman suurin hiekka-akku https://yle.fi/a/74-20195997
Soista ja metsistä kaavaillaan itärajalle uskomatonta "panssarinielua" https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/83557ad0-8635-456e-b6e4-1339ebd05fa2
Suomeen ehdotetaan 12:ta uutta kansallispuistoa https://yle.fi/a/74-20205211