Kansalaisuuden saamisen vaikeuttaminen heikentää reservimme kokoa
Kansalaistamisen asumisaikavaatimuksen pidentäminen heikentää reservimme kokoa. Maahanmuuttajien asumisaikavaatimusten pidennykset vaikuttavat kansalaisuuden saamiseen ja samalla armeijan palvelukseen astumisen mahdollisuuksiin.
Maahanmuuttajan asumisaikavaatimusta pidennettiin Suomen kansalaisuuden saamiseksi Orpon hallituksen päätöksellä 1.10.2024 alkaen. Asumisaikavaatimus pidentyi 5 vuodesta 8 vuoteen. Käytännössä asumisaika Suomessa ennen kansalaisuuden saamista on tätä pidempi käsittelyineen sekä vaatimusten tiukennuttua vain oleskeluluvalla asumiseen. Pidennyksen arvioidaan koskevan noin 10 000 henkilöä vuodessa. Lisäksi kansalaisuuden saamista vaikeutettiin muuten 17.12.2025 alkaen, mm. tiukentaen toimeentulovaatimusta.
Moni maahanmuuttaja muuttaa Suomeen yli parikymppisenä opiskelemaan tai töihin. Nyt kansalaisuuden saamisen asumisaikavaatimus muuttuu pidemmäksi. Jatkossa saadessaan kansalaisuuden on muuttaja usein yli-ikäinen (yli 30v) armeijaan. Näin hän ei pääse astumaan palvelukseen, vaikka haluaisikin. Puolustusvoimien reservin koko jää näin pienemmäksi. Maahan muuttanut jää ilman armeijan koulutusta ja yhteisöllistä kokemusta armeijasta, jonka iso osa ikäluokista Suomessa saa.
Lisäksi toimeentuloedellytyksen tiukennus siirtää kansalaisuuden saamista ja armeijan palvelukseen astumista myöhemmäksi pelkästään 2kk:n työttömyyden takia.
Lakien tavoitteina sanotaan olevan kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentaminen ja kannustaminen kotoutumaan osaksi yhteiskuntaa. Käykö päinvastoin? Armeijan palvelus on vain yksi esimerkki kansalaisuuden ehtojen tiukennusten vaikutuksista. Vaikutukset työnsaantiin ja yhteenkuuluvuuteen vaikuttavat integroitumiseen monin tavoin, vaikka maahan muuttanut voisi osallistua rakentamaan yhteiskuntamme.
Naapurimaamme Venäjä käy brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainassa. Tässä turvallisuustilanteessa on puolustuksemme resursseja heikentäviä päätöksiä tarkasteltava kriittisesti. Suomalaisten ikäluokkien koko on pienentynyt.
Hallituksessa Perussuomalaiset ovat tuoneet esille tavoitteita EU:n yhtenäisyyden heikentämiseksi, mm. avaamalla keskustelua eurosta eroamiselle. EU:n yhtenäisyyttä hajaannuttavat avaukset ovat tässä tilanteessa varsin erikoisia Venäjän hyökkäyksen jatkuessa ja USA:n tuen muututtua epävarmemmaksi.
