Investoidaan ihmiseen - järjestöjen työ on turvattava
Mielenterveyden ongelmat maksavat Suomelle yli 10 miljardia euroa vuodessa (OECD 2018). Toinen merkittävä kansallinen haaste on liikkumattomuus, joka aiheuttaa yli 3 miljardin euron kustannukset. Kustannukset kasaantuvat tuloverojen menetyksistä, sairaspoissaoloista, sosiaaliturvamenoista ja terveyspalveluiden käytöstä.
Mielenterveyden ja liikkumattomuuden yksilölliset vaikutukset heijastuvat koko elämään. Mielenterveyttä ja liikkumista edistävä järjestöjen työ on yksilön ja yhteiskunnan kannalta kannattava investointi. Järjestöillä on myös maahanmuuttajien kotoutumisessa merkittävä rooli.
Järjestöt tekevät liikuttavaa ja ennaltaehkäisevää työtä
Suomessa järjestöt, urheiluseurat ja muuta vapaaehtoista tekevät järjestöt liikuttavat merkittävää osaa kansalaisista. Yli kolme miljoonaa suomalaista liikkuu vapaa-ajallaan viikoittain, ja lähes 9 000 urheiluseuraa muodostaa koko maan kattavan kansalaistoiminnan verkoston. Tästä vahvasta perustasta huolimatta liikkuminen ei ole riittävällä tasolla – liian moni lapsi, nuori ja aikuinen liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän.
Järjestökenttä organisoituu ammattilaisten johdolla, mutta merkittävän osan toiminnasta tekevät vapaaehtoiset. Arjen liikunta, seurojen työ ja huippu-urheilun esimerkki ehkäisevät liikkumattomuuden haittoja ja hillitsevät jo nyt 3-6 miljardin euron kustannuksia – ilman tätä työtä ne kasvaisivat merkittävästi.
Suomi tarvitsee fyysisen toimintakyvyn toimintaohjelman, jolla edistetään parlamentaarista tavoitetta fyysisen toimintakyvyn nostosta 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Toteutetaan tunti liikettä jokaiseen koulupäivään kaikilla asteilla ja varmistetaan järjestötoiminnan resurssit.
Sote-järjestöjen tuesta ollaan leikkaamassa tämän hallituskauden aikana puolet pois, 190 miljoonaa euroa, lyhyessä ajassa. Järjestöjen tuloksellisuusseurannan mukaan yli 80% STEA-rahoitusta saaneista toiminnoista on saanut arvion hyvä tai erittäin hyvä. Hyvinvointialueiden sote-menoihin verrattuna sote-järjestöjen valtionavustukset ovat alle 1%. Sote-järjestöjen kattojärjestö Soste on laskenut, kuinka paljon edullisempaa sote-järjestöjen palvelutarjonta on verrattuna julkisen sektorin palvelutuotantoon. Sen mukaan yksi euro sote-järjestöille säästää julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 euroa. Laskelmassa on huomioitu järjestöjen tarjoamat palvelut yksilölliseen tukeen ja neuvontaan, ryhmätoimintaan sekä koulutustoimintaan.
Tehtävät leikkaukset vähentävät vapaaehtoistyötä tekevien määrää sekä lisäävät työttömyyttä. Hyvinvointialueet saavat 25 miljoonaa euroa sote-järjestöjä vastaavaan työhön määräaikaisena ensi vuodelle. Tämän pienemmän avustusrahan jako tehokkaasti toimintaa sopeutettaessa tulee olemaan haaste.
Kolmas sektori osana suomalaista yhteiskuntaa
Oikeistohallitus on muuttamassa koko suomalaista yhteiskuntaa, jossa kolmannen sektorin työllä on ollut merkittävä rooli. Järjestöt, yhdistykset ja säätiöt käyttävät mahdollisen ylijäämänsä toiminnan kehittämiseen, ei omistajien voitoksi. Vuonna 2022 kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat turvaamaan järjestöille vakaan siirtymän Veikkausrahoituksesta valtion budjettirahoitukseen vuosina 2024-2026. Rahoituksen leikkaamista puoleen ei voi kutsua vakaaksi siirtymäksi!
Sote-leikkaukset kohdistuvat ennaltaehkäisevään työhön kohdistuen heikompiosaisiin, asunnottomuuteen, päihde- ja mielenterveystyöhön, lasten ja nuorten välittömään tukeen ja maahanmuuttajiin.
Eniten avustuksia menettäneiden järjestöjen joukossa ovat mm. Mieli ry ja Pelastakaa Lapset ry. Pelastakaa lapset ry tekee töitä lapsen oikeuksien edistämiseksi mm. lastenkodissaan Asikkalassa. Mieli ry:n ja sen jäsenyhdistysten kriisityössä kohdattiin viime vuonna 180 000 kertaa tukea ja apua tarvitsevia mm. Kriisipuhelimessa ja Kriisichatissa.
Laitaoikeisto on nostanut erityisesti tikunnokkaan maahanmuuttajien kotouttamis- ja monikulttuurisuustyötä tekevät järjestöt. Esille nostetaan sinänsä aiheellinen huoli kotoutumisen haasteista. Epäloogista onkin, että maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistävien järjestöjen toimintaedellytyksiä sitten heikennetään. Myös muilla järjestöillä ja seuratoiminnalla on kotoutumiseen suuri vaikutus.
Rasismin vastaisen työn merkitys tuli valitettavan ilmeiseksi Tampereen vappumarssilla naamioituneen äärioikeiston hakattua vastamielenosoitukseen osallistuneen nuoren. Asikkalassakin kouluterveyskyselyn mukaan nuoret kohtaavat aiempaa enemmän rasistista ja syrjivää käytöstä ja puhetta.
Hallitus päätti lisäksi lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta myös sote-alan järjestöille. Lahjoittamiskulttuurin voi toivoa kasvavan. Tämä on yksi amerikkalais-oikeistolaisen ajatusmallin hyvistä ilmentymistä, jota kannattaa edistää. Muuten emme kaipaa Suomeen eriarvoisuuskehitystä, jossa tuloerojen kasvaessa lisääntyvät asunnottomuus, rasismi ja heikko-osaisuus sekä samanaikaisesti yksittäisten johtajien huipputulot. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on tuottanut onnellisuutta, turvallisuutta, hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta – arvoja jotka ovat puolustamisen arvoisia!
Valtiontalouden velkaantuminen vaatii sopeutusta ja järjestöjen tukiakin on syytä tarkastella. Tukien puolittaminen kuitenkin vaarantaa toimivan järjestelmän. Laskelmien mukaan lyhytnäköiset leikkaukset lopulta lisäävät kustannuksia. Vaihtoehtoja leikkauksille löytyy mm. yhteisöverosta, ympäristölle haitallisista tuista sekä taloutta uudistamalla. Järjestöjen työllä lisätään ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan. Investoidaan ihmiseen!
Asikkalan kunnan hyvinvointikertomus 2025
Juuri julkaistu Hyvinvointiraportti 2025 kuvaa Asikkalassa kuntalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä ja niiden tuloksia.
Raportin johtopäätökset:
- Taloudellisen turvallisuuden heikkeneminen vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista.
- Kunnan palvelut yhdessä yhdistysten ja järjestöjen tuottamien palvelujen kanssa, ovat tärkeitä kuntalaisten hyvinvoinnin tekijöitä
- Lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen huolestuttavaa – Move-polun kehittäminen
- Huoltosuhde heikkenee -väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku huolen aiheita
- Kouluterveyskyselyn mukaan nuoret kohtaavat aiempaa enemmän rasistista ja syrjivää käytöstä ja puhetta. Koulun aikuinen kiusaa – kokemukset lisääntyneet, tähän puututaan.
- Koko maan heikko työllisyystilanne heijastelee myös Asikkalaan.
- Kunnan peruspalvelut ovat toimivia –Asikkalassa on kehitetty hyviä toimintoja yhteistyössä verkostojen kanssa
- Matalan kynnyksen kohtaamista on mahdollistettu eri tavoin; Perhekeskus Ilo, Seniorikeskus Olo, Nuokku jne.
- Yhdistykset ja järjestöt voivat käyttää kunnan tiloja maksutta toimintaansa
- Tavoitteet ja toimenpiteet kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi ja terveyden edistämiseksi on koottu laajaan hyvinvointisuunnitelmaan 2026-2029.
Hyvinvoinnin edistämiseen kunnassamme on tehty paljon hyvää työtä ja sitä tulee edelleen tehostaa. Yksi konkreettinen keino olisi nostaa hyvinvointipalveluiden avustusten tasoa järjestöille ja yhdistyksille - hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja elinvoiman tuottajina.
https://mieli.fi/yhteiskunta/mielenterveys-suomessa/tilastotietoa-mielenterveydesta/
https://asikkalad10.oncloudos.com/kokous/2026645-6-26280.PDF