Garden Helsinki ja päätöksenteko
Tänään on käyty Garden Helsinki -hankkeen prosessiin liittyvää keskustelua eduskunnassa. Hankkeen käsittely ja päätöksenteko ei ole ollut onnistunutta. Hankkeen 35 miljoonan euron tuki on hallituksen toimesta peruutettu julkisen keskustelun jälkeen. Luottamus demokraattisen päätöksentekoon ja sen avoimuuteen on saanut vakavan kolauksen.
Pääkaupunkiseudun kehittäminen ja urheilun ja kulttuurin edistäminen on kannatettavaa. Oikeudenmukaista ja huolellista päätöksentekoa vaikutusarvioineen ei tule ohittaa. Päätösten millä perusteella eri hankkeet nousevat tuille on kestettävä päivänvaloa. Eduskuntakeskustelussa huomiota herätti hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuorojen hyökkäävä tyyli ja halu kiinnittää huomio muualle.
Sekä Kokoomuksen että Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoroissa Jukka Kopra ja Jani Mäkelä halusivat nostaa aiempien vaalikausien tapahtumia. "Mutku edellinen hallitus.." on tuttu lause vielä kolmen vuoden hallitusjakson jälkeenkin. Lisäksi hyvän hallinnon käytänteiden ja korruptioepäilyjen nousemista keskusteluun vähäteltiin jonkinlaiseksi teatteriksi.
Kopra halusi muistella vanhoja ja kritisoida puheenvuorossaan SDP:n Tuppuraista vanhassa Uniper-tapauksessa. Alunperin vuonna 2019 valtionyhtiö Fortum osti saksalaisen Uniperin, joka toi venäläistä kaasua Eurooppaan. Silloin Uniperin ostamista vastustivat Vihreät ja Vasemmistoliitto. Puolueet varoittivat silloin Venäjän riskistä ja pitivät panostamista fossiiliseen energiaan kestämättömänä. Silloinen Sipilän hallitus kuitenkin hyväksyi Uniper-kaupan Petteri Orpon (Kok) toimiessa valtiovarainministerinä.
Tätä ennen helmikuussa 2014 Venäjä oli vallannut Ukrainalta Krimin niemimaan ja sen jälkeen osia Itä-Ukrainasta. Suomessa joulukuussa 2014 äänestettiin Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Hankkeessa laitostoimittajana olisi venäläinen Rosatom, joka tulisi myös osaomistajaksi. Hanke jakoi mielipiteitä. Hanke hyväksyttiin eduskunnassa äänin 115-74 Kokoomuksen, Keskustan ja enemmän jakautuneiden Perussuomalaisten ja SDP:n äänillä. Vihreät (0-10) ja Vasemmistoliitto (1-10) äänestivät selkeästi hanketta vastaan. Päätös tehtiin siis huolimatta Venäjän kasvaneesta uhasta sen jo vallattua Krimin Ukrainalta. Tätä turvallisuuspoliittista riskiarviota Venäjästä toi vahvasti esille Ville Niinistön johdolla Vihreät. Lopulta Vihreät erosivat hallituksesta tuon onnettoman päätöksen takia.
Suomi teki korjausliikkeen Rosatomin ydinvoimalan osalta vasta vuonna 2022. Suomalaiset yritykset ja sijoittajat ehtivät investoida Fennovoiman-Rosatomin hankkeeseen satoja miljoonia euroja. Selkeästi vuoden 2014 hallituksen riskiarvio Venäjästä oli väärä. Taloudellinen intressi teki sokeaksi. Turvallisuus sekä luonnon tulevaisuus jäivät katveeseen.
Nämä tämän päivän keskustelun sivuraiteet ovat esimerkkejä kuinka ensisijaisesti talouden intresseille perustuvan päätöksenteon on vaara johtaa virhearvioihin. Päätöksenteon avoimuuden vaatimusten tulee myös täyttyä, jotta päätökset voivat perustua parhaaseen olemassa olevaan tietoon.
Tämän päivän keskusteluista hyvä tulos on, jos suurten urheilun ja kulttuurin hankkeiden prosesseja kehitetään. Urheilua ja kulttuuria voidaan kehittää kestävästi.
Lisäksi Vihreät Inka Hopsun aloitteella esittävät vaalirahoituksen avoimuuden lisäämistä ja vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen tekemistä pakolliseksi. Tämä olisi konkreettinen toimi avoimuuden ja päätöksenteon luotettavuuden edistämiseen vahvistaen äänestäjän tietopohjaa.