Etelä-Suomi tarvitsee tiedekansallispuiston Evolle
(ESS julkaisi kirjoituksemme 11.2.2026 otsikolla Kempin ajattelutapa ei tiedä hyvää tulevaisuuden Suomelle - Etelä-Suomi tarvitsee tiedekansallispuiston Evolle)
Etelä-Suomi tarvitsee tiedekansallispuiston Evolle. Keskustan Hilkka Kemppi ilmaisi hiljattain vastustavansa asiantuntijoista kootun Luonnonmetsätyöryhmän esitystä kansallispuiston perustamisesta. Hänen esittämänsä perusteet ovat kuitenkin osin ristiriitaisia eivätkä vastaa metsäluontoa koskevia ilmastotavoitteita.
Hämeessä on harjoitettu jo vuosien ajan kestämätöntä metsien ylihakkuuta. Vuosien 2019–2024 runkopuun hakkuukertymä ylitti suurimman ylläpidettävissä olevan arvion seitsemässä maakunnassa, mukaan lukien Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen. On huomattava, ettei nykyaikaista sahatoimintaa voi enää perustella merkittävällä työllisyyden edistämisellä, sillä moderneilla sahoilla ohjaus ja tuotanto ovat pitkälle automatisoituja. Puun jalostusasteen nosto ja teollisuuden kehittäminen korkeamman jalostusarvon tuotteisiin olisi huomattavasti kannatettavampi tavoite sekä työllisyyden että ilmaston kannalta.
Molempien Hämeen maakuntien alueilla tehdään kansainvälisesti arvokasta tutkimusta. Lahden puutekniikan laboratorion lisäksi Evolla sijaitsevat Hämeen ammattikorkeakoulun metsäntutkimus ja Helsingin yliopiston Lammin biologinen asemat ovat keskeisiä toimijoita tutkittaessa metsänkasvatusta ja luonnon monimuotoisuutta. Evon tiedekansallispuisto takaisi tämän tutkimuksen jatkuvuuden ja loisi yleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua tutkimushankkeisiin käytännössä.
Alueen retkeilykäyttöä voitaisiin kehittää systemaattisesti, kun sen status olisi turvattu erityislailla. Tutkimukset osoittavat, että kansallispuistot edistävät sijaintikuntien elinvoimaa lisäten työpaikkoja ja luontoyrittäjyyttä. Metsähallituksen mukaan kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutukset paikallistalouteen olivat vuonna 2023 peräti 285 miljoonaa euroa, ja vaikutukset ovat kasvaneet entisestään. Hyödyt ovat siis ekologisten arvojen lisäksi vahvasti taloudellisia.
Uudet kansallispuistot edistäisivät ympäristötavoitteita tuomalla suojelun piiriin sellaisia luontotyyppejä ja lajistoa, joita nykyiset puistot eivät kata. Koska hanke sijoittuisi Metsähallituksen maille, sillä ei olisi vaikutuksia yksityiseen metsänomistukseen. On sinänsä lohdullista, että kansanedustaja haluaa suojella kotikunnassaan yhden saaren ja iloitsee puukoulusta, mutta nämä teot ovat laajuudeltaan vaatimattomia verrattuna tiedekansallispuistoon, joka edistäisi kestävää tulevaisuutta koko Hämeessä.
Kempin edustama ajattelutapa on vaarallinen tilanteessa, jossa meillä on viimeiset hetket toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tieteen osoittama tilannekuva luontokadosta tulee näkyä käytännön päätöksissä. Myös elinkeinoelämä on todennut monimuotoisuuden säilyttämisen elinehdoksi. Vastakkainasettelun sijaan on aika etsiä kestäviä ratkaisuja. Tiede ja luonto eivät ole talouden vastakohtia, vaan sen perusta. Evon tiedekansallispuisto on teko, jolla osoitamme ottavamme vastuun huomisesta ja annamme tieteen loistaa Hämeen sydämessä!
Aija-Riitta Saastamoinen, Vihreiden aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, Lahti
Allu Pyhälammi, Vihreiden varapuheenjohtaja, Lahti
Anton Satamo, Hämeen vihreiden puheenjohtaja, Hämeenlinna
Mari Meriläinen, Asikkalan luonnonystävät ry:n puheenjohtaja, Asikkala
Minerva Kastehelmi, Lahden kaupunginhallituksen jäsen, Lahti
Rami Virlander, Kunnanvaltuutettu, Asikkala
Terhi Vesterinen, Hämeen vihreiden varapuheenjohtaja, Asikkala